Kannattamani liberalistinen politiikka perustuu ensisijaisesti siihen mikä on oikein yksilöiden täyden sopimusvapauden kunnioittamisen kannalta. Tällöin mitkä tahansa sopimusvapauden tulokset ovat vapausoikeudellisesti oikein riippumatta niiden oletetuista hyödyistä. Jos valtio ei perustu vapaaehtoiseen yhteiskuntasopimukseen, sen tehtävien tulee olla hyvin rajoitettuja. Sensijaan esim. sopimuksellisissa "piraattivaltiossa" ei olisi vapausoikeudellisia esteitä laajallekkaan valtion toimivallalle. Tällöin valtion ja yksilöiden sovittujen oikeuksien raja voitaisiin määritellä puhtaasti erilaisilla hyötyperusteilla, joista jotkut voisivat vaatia hyvin laajaakin toissijaista sopimusvapauden rajoittamista - ja toiset taas täyttä anarkiaa joillain muilla elämän osa alueilla. $$$Jos yhteiskuntasopimus olisi vapaaehtoinen ja jos huonoja tai epäoikeudenmukaisia lakeja voisi paeta muuttamalla naapuri "piraattivaltioon" tai muuhun itsenäiseen oikeusyhteisöön - mitkään jo yhteiksuntasopimusta solmitaessa hyväksytyt valtion periaatteelliset oikeudet puuttua yksilöiden elämään - eivät voisi olla enää sellaisia kaikille pakollisia ja samalla totaalisia ja potentiaalisesti katastrofaalisia yhteiksunnalisia kokeiluja kuin mitä nykyinen demokraattinen enemmistödiktatuuri harrastaa. Jos yhteiskuntasopimus olisi vapaaehtoinen ja jos se samalla väistämättä joutuisi sallimaan myös yksityiset kaiksita jäsentensä keskinäisistä oikeuksista ja velvollisuuksista päättävät oikeusyhteisöt/piraattivaltiot - olisi todennäköistä että suurin osa yksityisistä oikeusyhteisöistä keskittyisi (monien "lahkojen" tavoin) ensisijaisesti edistämään edistämään valitsemiaan hyveitä ja rajoittamaan vastustamiaan paheita. Osa vapaaehtoisista oikeusyhteisöistä voisi olla sisäisesti myös hyvin konservatiivisia tai epäliberaaleja, ja suuressa osassa keskityttäisiin todennäköisesti harrastamaan ja edistämään pääasiassa erilaisia "huuhaa" "hörhö" tai "hihhulointi" elämäntapoja ja oppeja, joista esim. homeopatia usko ja kasvissyönti olisivat todennäköisesti kuitenkin maltillisemmasta päästä. Mitä kaikkea ihmiset voisivatkaan tehdä täyden sopimuspapauden vallitessa!? Just name it. Liberalismi ei voi perustua liioille oletuksille ihmisten poliittisesta kollektiivisesta tai edes yksilöllisetsä rationaalisuudesta. Sensijaan ainakin esim. Friedrich Hayekin edustama "evolutionaarinen liberalismi" perustuu vain uskoon siitä että rauhanomaisessa kulttuurievoluutiossa hyvä elämä ja hyvät elämäntavat voittavat pahan elämän ensisijaisesti vain vapaan myös eri osa/kulttuurien välisen kilpailun ja yrityksen sekä erehdyksen kautta. $$$Kovin monet ovat periaatteessa valmiita hyväksymään abstraktin yksilönvapauden. Harvemmat kuitenkin haluavat sallia tämän vapauden johtavan edes moniin sen kaikkein ilmeisimpiin tai todennäköisimpiin ja samalla milloin milläkin perusteilla vahingollisilta näyttäviin seurauksiin. Yksi hyvin yleinen tapa yrittää kiertää tämä arvovalinta on oletus, että ihmiset voivat oikeasti haluta vain sitä mikä on heille hyödyllistä, ja olettaa että ihmiset voivat haluta itselleen haitallisia asioita vain erilaisen pakottamisen tai hyväksikäytön seurauksena. Koska vallitseva konsensus sosiaaliliberalismin paternalistinen valtavirtaus olettaa ihmisten voivan haluta itselleen epäedullisia asioita vain erilaisen pakottamisen tai hyväksikätön seurauksena. Tämä tarjoaa tietenkin loogisesti oikeutuksen yksilöiden valinnanvapauden rajoittamiselle - heidän oman todellisen tahtonsa turvaamisen nimissä. Näin on tapahtunut esim. prostituutioon suhtautumisen kohdalla. $$$Jos kuitenkaan liberaaeja arvovalintoja yksilöiden valinnanvapauden hyväksi ei haluta tehdä, olisi paljon rehellisempää jos esim. poliittiset eliitit irtisanoutuisivat kokonaan (demokraattisen enemmistödiktatuurin legitimoimiseksi välttämättömästä) liberalismin paternalistisesta versiosta - ja julistaisivat avoimesti - että yksilöt eivät omista suvereenisti liberaaleja vapausoikeuksiaan - ja että kaikki yksilöiden oikeudet voidaan johtaa yksin siitä minkä oletetaan olevan heille tai yhteiskunnalle hyödyllistä. $$$Se että hyvin monet itseään ideologisesti liberaaleinakin pitävät ihmiset (lue suurin osa poliitikoista) ovat yksilöiden tai yhteiskunnan etuun vedoten halukkaita rajoittamaan milloin mitäkin yksilönvapauksia - ei ole sinänsä mitään epäliberaalia - lukuunottamatta sitä hyvin epäliberaaleia tausta oletusta --- että mitään erillistä vapaaehtoista yhteiksuntasopimusta ei tarvita, koska kaikki ihmiset kuuluvat luonnostaan kansa nimiseen poliittiseen ja moraalisesti velvoittavaan yhteisöön - eivätkä näinollen ole yksilöinä poliittisesti suvereeneja suhteessa kansaan: Vallitsevan demokratistisen konsensus ideologian mukaan ainostaan kansa kollektiivina voi olla suvereeni suhteessa valtioon tai hallitsijoihinsa. xxxLiberaalit ja libertaristitkin ovat ilmeisen liikaa sitoutuneet politiikan oletettujen lopputulosten liberaalisuuden pitämiseen vapausoikeuksien toteutumisen mittana - politiikan alkuasetelman sopimuksellisuuden sijasta. xxxSe että alkuasetelmaliberaalina itse haluan rajoittaa huomattavastikkin valtion toimivaltaa allaolevassa gallupissa johtuu siis vain siitä että yhteiskuntasopimus ei ole vapaaehtoinen ja että kaikki politiikka enemmistödiktatuurissa on tällöin potentiaalisesti totalitaarista. |