Kannattamani liberalistinen politiikka perustuu ensisijaisesti siihen mikä on oikein yksilöiden täyden sopimusvapauden kunnioittamisen kannalta. Tällöin mitkä tahansa sopimusvapauden tulokset ovat vapausoikeudellisesti oikein riippumatta niiden oletetuista hyödyistä. Jos valtio ei perustu vapaaehtoiseen yhteiskuntasopimukseen, sen tehtävien tulee olla hyvin rajoitettuja. Sensijaan esim. sopimuksellisissa "piraattivaltiossa" ei olisi vapausoikeudellisia esteitä laajallekkaan valtion toimivallalle. Tällöin valtion ja yksilöiden sovittujen oikeuksien raja voitaisiin määritellä puhtaasti erilaisilla hyötyperusteilla, joista jotkut voisivat vaatia hyvin laajaakin toissijaista sopimusvapauden rajoittamista - ja toiset taas täyttä anarkiaa joillain muilla elämän osa alueilla.

$$$

Jos yhteiskuntasopimus olisi vapaaehtoinen ja jos huonoja tai epäoikeudenmukaisia lakeja voisi paeta muuttamalla naapuri "piraattivaltioon" tai muuhun itsenäiseen oikeusyhteisöön - mitkään jo yhteiksuntasopimusta solmitaessa hyväksytyt valtion periaatteelliset oikeudet puuttua yksilöiden elämään - eivät voisi olla enää sellaisia kaikille pakollisia ja samalla totaalisia ja potentiaalisesti katastrofaalisia yhteiksunnalisia kokeiluja kuin mitä nykyinen demokraattinen enemmistödiktatuuri harrastaa. Jos yhteiskuntasopimus olisi vapaaehtoinen ja jos se samalla väistämättä joutuisi sallimaan myös yksityiset kaiksita jäsentensä keskinäisistä oikeuksista ja velvollisuuksista päättävät oikeusyhteisöt/piraattivaltiot - olisi todennäköistä että suurin osa yksityisistä oikeusyhteisöistä keskittyisi (monien "lahkojen" tavoin) ensisijaisesti edistämään edistämään valitsemiaan hyveitä ja rajoittamaan vastustamiaan paheita. Osa vapaaehtoisista oikeusyhteisöistä voisi olla sisäisesti myös hyvin konservatiivisia tai epäliberaaleja, ja suuressa osassa keskityttäisiin todennäköisesti harrastamaan ja edistämään pääasiassa erilaisia "huuhaa" "hörhö" tai "hihhulointi" elämäntapoja ja oppeja, joista esim. homeopatia usko ja kasvissyönti olisivat todennäköisesti kuitenkin maltillisemmasta päästä. Mitä kaikkea ihmiset voisivatkaan tehdä täyden sopimuspapauden vallitessa!? Just name it. Liberalismi ei voi perustua liioille oletuksille ihmisten poliittisesta kollektiivisesta tai edes yksilöllisetsä rationaalisuudesta. Sensijaan ainakin esim. Friedrich Hayekin edustama "evolutionaarinen liberalismi" perustuu vain uskoon siitä että rauhanomaisessa kulttuurievoluutiossa hyvä elämä ja hyvät elämäntavat voittavat pahan elämän ensisijaisesti vain vapaan myös eri osa/kulttuurien välisen kilpailun ja yrityksen sekä erehdyksen kautta.

$$$

Kovin monet ovat periaatteessa valmiita hyväksymään abstraktin yksilönvapauden. Harvemmat kuitenkin haluavat sallia tämän vapauden johtavan edes moniin sen kaikkein ilmeisimpiin tai todennäköisimpiin ja samalla milloin milläkin perusteilla vahingollisilta näyttäviin seurauksiin. Yksi hyvin yleinen tapa yrittää kiertää tämä arvovalinta on oletus, että ihmiset voivat oikeasti haluta vain sitä mikä on heille hyödyllistä, ja olettaa että ihmiset voivat haluta itselleen haitallisia asioita vain erilaisen pakottamisen tai hyväksikäytön seurauksena. Koska vallitseva konsensus sosiaaliliberalismin paternalistinen valtavirtaus olettaa ihmisten voivan haluta itselleen epäedullisia asioita vain erilaisen pakottamisen tai hyväksikätön seurauksena. Tämä tarjoaa tietenkin loogisesti oikeutuksen yksilöiden valinnanvapauden rajoittamiselle - heidän oman todellisen tahtonsa turvaamisen nimissä. Näin on tapahtunut esim. prostituutioon suhtautumisen kohdalla.

$$$

Jos kuitenkaan liberaaeja arvovalintoja yksilöiden valinnanvapauden hyväksi ei haluta tehdä, olisi paljon rehellisempää jos esim. poliittiset eliitit irtisanoutuisivat kokonaan (demokraattisen enemmistödiktatuurin legitimoimiseksi välttämättömästä) liberalismin paternalistisesta versiosta - ja julistaisivat avoimesti - että yksilöt eivät omista suvereenisti liberaaleja vapausoikeuksiaan - ja että kaikki yksilöiden oikeudet voidaan johtaa yksin siitä minkä oletetaan olevan heille tai yhteiskunnalle hyödyllistä.

$$$

Se että hyvin monet itseään ideologisesti liberaaleinakin pitävät ihmiset (lue suurin osa poliitikoista) ovat yksilöiden tai yhteiskunnan etuun vedoten halukkaita rajoittamaan milloin mitäkin yksilönvapauksia - ei ole sinänsä mitään epäliberaalia - lukuunottamatta sitä hyvin epäliberaaleia tausta oletusta --- että mitään erillistä vapaaehtoista yhteiksuntasopimusta ei tarvita, koska kaikki ihmiset kuuluvat luonnostaan kansa nimiseen poliittiseen ja moraalisesti velvoittavaan yhteisöön - eivätkä näinollen ole yksilöinä poliittisesti suvereeneja suhteessa kansaan: Vallitsevan demokratistisen konsensus ideologian mukaan ainostaan kansa kollektiivina voi olla suvereeni suhteessa valtioon tai hallitsijoihinsa.

xxx

Liberaalit ja libertaristitkin ovat ilmeisen liikaa sitoutuneet politiikan oletettujen lopputulosten liberaalisuuden pitämiseen vapausoikeuksien toteutumisen mittana - politiikan alkuasetelman sopimuksellisuuden sijasta.

xxx

Se että alkuasetelmaliberaalina itse haluan rajoittaa huomattavastikkin valtion toimivaltaa allaolevassa gallupissa johtuu siis vain siitä että yhteiskuntasopimus ei ole vapaaehtoinen ja että kaikki politiikka enemmistödiktatuurissa on tällöin potentiaalisesti totalitaarista.

Valtion tehtävät
# Question Pietikainen
1 Valtion tehtävät.
1.1 Valtion tulee huolehtia sisäisestä ja ulkoisesta turvallisuudesta Yes
  Tulee huolehtia siinä määrin ja vain siinä määrin, kuin mikä on välttämätöntä sen estämiseksi että jokin tai jotkin enemmistödiktatorista valtiota vielä epälegitiimimmät tahot huolehtisivat sisäisestä ja ulkoisesta turvallisuudesta.
1.2 Valtion tulee taata minimitoimeentulo vähäosaisille Yes
  Kullä - ainakin niin kauan kuin sama valtio erilaisilla markkinoiden säännöstelytoimenpiteillä kuten investointien ja reaaliomaisuuden arvonnousun inflaatiotukiaisilla luo rikkaita suosivaa tulonjakoa.
1.3 Valtion tulee taata perusterveydenhuolto myös varattomille No
  Ei suoraaan koska se olisi tehotonta. Epäsuorasti kyllä - korkeamman perustoimeentulon muodossa - kohdassa 2 mainituilla perusteilla.
1.4 Valtion tulee taata koulutus myös varattomille No
  Ei mutta taaskin perustoieentulotukea voisi nostaa ja sosiaalipalvelujen rahoittamista vastaavasti vähentää. Ps. koulutuksen tukeminen on aina koulutuspalveluja kuluttamattomia syrjivä mielivaltainen tulonsiirto niille joila on jo mutenkin varaa kykyä tai mahdollisuus kouluttautua.
1.5 Valtion tulee huolehtia, etteivät tuloerot kasva liian suuriksi No
  Ainoa varaukseni on se että perus sosiaaliturvan tasoa olisi nostettava.
1.6 Valtion tulee huolehtia, että työntekijöille maksetaan oikeudenmukaista palkkaa No
  Ei - sillä oikeudenmukainen palkka määräytyisi vapaila työmarkkinoilla periaatteessa vain todellisen työtehon mukaan.
1.7 Valtion tulee tukea rahallisesti lapsiperheitä No
  Ei missään tapauksessa, sillä tällainen tuki johtaa helposti vain vastuuttomaan lapsien tehtailuun suurempien suurempien porrastettujen lapsilisien tavoittelun vuoksi. Taaskin peus sosiaaliturvan tasoa voidaan halutaessa korottaa.
1.8 Valtion tulee tukea rahallisesti liikuntaa ja urheilua No
  Ei missään tapauksessa koska tällainen tuki olisi yksipuolista - ottaen huomioon että esim. erilainen seksuaalipuuhastelu on terveellistä ja kansanterveyttä edistävää - eikä sitä kuitenkaan tueta. No ehkä jokin peruskuntourheilu infastruktuurille menevä tuki on siedettävää niin kauan kun kunnolista minimitoimeentuloturvaa ei ole luotu. Huippuurheilua ei kuitenkaan tulisi tukea ollenkaan.
1.9 Valtion tulee tukea rahallisesti kulttuuria ja taidetta No
  Taaskin tukea voisi atkaa vain niin kauan kun kunnollista minimitoimeentulojärjetelmää ei ole luotu. Huom. kaikki vaihtoehtoinen kulttuuri ei kuitenkaan koskaan saa tukea jos se on liian epäsovinnaista. Siksi kaikki tuki toimii epäsuorasti tietyn itsesensuurin välineenä.
1.10 Valtion tulee tukea rahallisesti tiedettä ja tutkimustyötä No
  Vain tietyn siirtymävaiheen aikana. Tiede ja tutkimustyö voitaisiin rahoittaa periaatteessa yksin sponsorirahoilla. Jos yhtään mikään taho ei halua tukea jotain tutkimusta - tähän täytyy olla hyvä syy.
1.11 Valtion tulee tukea rahallisesti kansallisesti tärkeitä yrityksiä ja elinkeinoja No
  Ehdottomasti ei koska etenkin maatalouden potemtiaalisesta omavaraisuudesta on tehtu tekosyy maataoustuille. Jos esim. harvaanasutut seudut halutaan pitää suhteellisen asuttuina, niin miksi ei voitaisi tukien sijasta antaa huomatavia verohelpotuksia kkaikille kekitysalueilla asuville? Ilmeisesti vain siksi että ökymaatalouden harjoittajat eivät saisi tukiaisrahijaan. Leikitäämpä sitten sillä epätodennäköisellä mahdollisuudella, että Nokia joutuisi huomattaviin taloudellisiin vaikeuksiin. Tällöin pitäisi kysyä ensiksi miksi näin on äässyt käymään. Jos syynä olisi esim. jyrkkälaskusyhdanne ja Nokian tuotteiden kysynnän lasku - tuki merkitsisi vain tukea Nokian tuotteiden subventoidulle alenusmyynnille - eikä olisi hyödyllistä koko kansantalouden tuotannon voitollisuuden kannalta. Tuki olisi vain tulonsiirto tuottavilta aloilta tuottamattomille - tai myös kuluttajien kukkarosta mahdollisiin hukkainvestointeihin - mitä muuta?
1.12 Valtion tulee tukea rahallisesti uusien yritysten perustamista No
  Hohhoijaa - taaskin pitää kysyä mistä tukirahat tulisivat - vain taloudellisesti tuottavan toiminnan verottamisesta - mistä muualta. Samalla investointeja ohjattaisiin tuottavilta aloilta tuottamattomille. Tästä periaateellisesta ongelmasta ei päästä edes olettamalla että ns. kuluttajia tai ns. kulutusta on hohdeltava eri tuottovaatimus periaatteella kuin ns. investointeja. Miksi kulutuksella ja investoinneila pitäisi ollla eri tuottovaatimus? Siksikö että kulutus on kulutusta ja investoinnit investointeja? Heh. millä perusteella tälaisia oletuksia eri tuotoista voidaan tehdä? Toiseksi jos ihmiset kuluttavat rahan pankkiin kantamisen ja sen investoitavaksi lainaamisen sijasta - kulutuksen subjektiivinen tuotto on korkeampi kuin niiden ylimääräisten investointien jotka jäivät tekemättä kulutuksen valinnan vuoksi.
1.13 Valtion tulee taata pankkitalletusten turvallisuus ja pankkien vakaus No
  Pankkien vakautta ja pankkialan vapaata kilpailua (sille pääsyä) tulisi katsoa kokonaisuutena. Alalle pääsyä myös ulkomailta pitäisi huomattavasti helpottaa ja samalla purkaa talletusten takuita.